lauantai 29. huhtikuuta 2017

...Ennen loppumista #maitojuna

Noniin, olen nyt kotiutunut Juvalle. Kuten aikaisemmin mainitsin, pyöräretki jäi tosiaan tekemättä. Mutta ehkä ihan hyvä näin, koska sain ihan mielenkiintoisen työpaikan Suomesta sopivasti toukokuun alkuun.

Loppujen lopuksi sain kaikki kurssit kunnialla päätökseen. Ehkä vähän liiankin kunnialla, sillä heikoin arvosana kursseista oli A. Tästä voimme tulkita että opiskelin aivan liikaa, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Vielä olisi jäljellä näiden opintojen hyväksyttäminen LUT:lla, ja sitten voi odotella kutsua valmistumistilaisuuteen. Jos joku olisi 2012 kysynyt, että miltä kuulostaa viisi vuotta, kaksi vaihtoreissua ja yksi kv-harjoittelu myöhemmin KTM-tutkinnon hakeminen, niin olisin varmaan sanonut että hullujen hommaa. Tulipahan tehtyä.

Otin loppukokeiden aikaisen luennottoman ajan aika iisisti. Kävin tekemässä tuttavuutta mm. paikalliseen jäätelömeijeriin nimeltään Moo Moo's. Aivan huikeaa tavaraa, ja sopivasti sattui olemaan vielä yksi kevään lämpimimmistä päivistä vierailun aikana. Myös brändille täydet pisteet.

Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu



Nähtävästi myös Suomessa otsikoihin päässeitä jäävuoria en valitettavasti itse ehtinyt nähdä, sillä minun olisi pitänyt niitä varten hilata itseni ihan kunnon automatkan päähän. Näin kuitenkin vähän pienemmän tapauksen Cape Spearin edustalla, kun kävimme kavereiden kanssa katselemassa tuulen rannikolle tuomia jäälauttamuodostelmia. Erittäin hienoja tuollaiset reippaasti pakettiautoa isommat jäälohkareet paiskomassa toisiaan rantakiviin, ja huikeaa väriloistoa.



Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu

Lopuksi täytyy sanoa Newfoundlandiä matka- tai vaihtokohteeksi harkitsevalle, että paikalliset ovat kyllä aivan pirun ystävällistä porukkaa. Kun valmistauduin kotimatkaan, kävin paketoimassa polkupyörän pahvilaatikkoon. Laatikko oli sitten sen verran iso, että sitä ei ihan helpolla kannettukaan, ja pihinä kaverina halusin säästää kympin, ja kantaa koko lootan kämpälle vähän yli 1,5km päästä. Noin kolmanneksen matkasta ähisseenä ohitseni ajaa punainen lava-auto, jonka kuski huikkaa, että laita loota lavalle. Otin avun vastaan, vaikka aika itsepäinen normaalisti olenkin. Arvostin.

Vinkkinä fiksummille: pyörän kuljettaminen kolme kertaa check-inin läpi ei ole hauskaa. Myös: 3 tunnin odotukset yksin kauhean kamamäärän kanssa kentällä voivat olla aika tuskaa. Myös: Kindle app on ehkä paras keksintö ikinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti