Kuka muka käyttää jalkakäytäviä?

Hei ihminen!

Kanadassa hommat rullaa ihan mallikkaasti. Aloitetaan tällä kertaa kouluhommilla.

Kurssit ja niiden suorittaminen alkaa sujua jo rutiinilla. Kuten aikaisemmin mainitsin, käyn täällä neljä kurssia á 6 opintopistettä per kurssi. Kursseilla on kuitenkin pieniä eroavaisuuksia sen suhteen, miten nämä opintopisteet ansaitaan. Esimerkiksi ohjelmointikurssilla on vain kaksi lyhyttä luentoa viikossa, yksi kolmen tunnin harjoitusryhmä, jonka päätteeksi quiz, jotka vaikuttavat loppuarvosanaan. Sosiologian kurssilla taas on kaksi pitempää luentoa, joka luentoa varten luettavat artikkelit, joista tehty raportti vaikuttaa loppuarvosanaan, sekä ryhmätyö. Kotoisaan systeemiin verrattuna huomattavin eroavaisuus onkin se, että täällä luennolle osallistuminen ja päivittäisten/viikottaisten tehtävien tekeminen on huomattavan tärkeässä asemassa kurssien suorittamisen suhteen. Akateeminen vapaus on tavallaan täälläkin olemassa, mutta jos sitä tulkitsee sillä tavoin ettei käy luennoilla vaan opiskelee kotona, tippuu arvosanoista jo lähtökohtaisesti aika iso osa pois. Eli valitettavasti isommat reissaamiset täällä voi unohtaa.

Sitten hauskempiin asioihin. Mie ostin pyörän :3 Marssin tietämättömyyteni kanssa paikalliseen pyöräkauppaan, ja ilmoitin kovaan ääneen, että fatbike hetimullenyt. Seuraavan puolen tunnin aikana vertailtiin malleja ja mietittiin tarpeita, ja päädyin tuhlaamaan säästöni ihan hyvässä alennuksessa olleeseen Specialized Fatboy SE:hen. Olen nyt siis köyhä, mutta onnellinen punaisen paholaisen omistaja. Pyöräilykelit ja vapaat hetket ovat osuneet yksiin jo useampaan otteeseen, ja paikallisen puiston reitit alkavat olla jo melko lailla koluttu. Tässä tämmönen hassu video kun lähdin ajamaan täysin jäätyneelle reitille tietämättä mitä sieltä tulee vastaan.

Tästäkin kaatumisesta huolimatta en ole nauttinut mistään urheilusta näin paljoa ihan vähään aikaan. Tähän mennessä ostos on tuntunut ehdottoman kannattavalta, ja pitempien reissujen suunnittelu on kovassa vauhdissa.

Tänä viikonloppuna olikin sitten tarkoitus hankkiutua jo katselemaan enemmän paikallisia nähtävyyksiä, mutta perjantain ja lauantain välisenä yönä lumimyrsky laittoi Tampereen sekaisin siihen malliin, että koko kylä oli aivan seis noin vuorokauden. Muutama kauppa pysyi auki, mutta suurin osa yliopistosta pysyi kiinni koko lauantain. Tavallaan ihan ymmärrettävää, koska 30 senttiä uutta lunta ja erittäin navakka tuuli heittivät esimerkiksi meidän asuinrakennuksen ympärille reippaasti yli metrin kinokset. Tässä tämmönen hauska timelapse-video kun huoneeni ikkuna jäätyy yön aikana

Tästä lumimyrskystä ollaankin sitten koitettu toipua tämä viikonloppu, ja hauskana sivuhuomiona haluaisin sydämeni pohjasta kiittää niitä henkilöitä, jotka ajavat Suomessa kaduilta lumet raudanlujalla ammattitaidolla. Täällä nimittäin ei hommaa osata tai haluta osata: Lumet satoi lauantai-iltapäivään mennessä. KAIKKI jalkakäytävät oli auraamatta vielä sunnuntai-iltana. Autojen väylät oli aurattu, suolattu ja hyvä ettei harjattu puhtaiksi, jotta paikalliset kitka-einarit pääsevät autolla puistoon 500 metrin päähän laskemaan mäkeä. Suomalaiset teiden ja pihojen kunnossapidosta vastaavat ihmiset saavat tästä ikuisuuteen tulla piippaavine autoineen kolisuttelemaan ikkunani alle vaikka viideltä aamulla, en valita.

Kovaa peliä Bostonissa ja saapuminen Newfoundlandiin

Mitäs Bostonissa? No siis ensimmäinen päivä meni tosiaan lennosta ja aikaerosta toipumiseen. Ja vähän sen suunnittelemiseen, että mitä siellä ajallani tekisin.

Seuraavana päivänä olikin sitten ohjelmassa Freedom Trailin käveleminen (cue itsekseen hihitteleminen koska Fallout 4). Tämä oli viiltävästä tuulesta ja pikkupakkasesta huolimatta erittäin maukas kokemus. Aloitin homman osallistumalla ohjatulle kierrokselle Boston Commonista Faneuil Hallille asti. Kierroksen veti jossakin Bostonin paremmista opinahjoista opiskeleva nainen, joka oli työssään aivan huikea. Vaikka kierrettävät kohteet olivat epäkronologisessa järjestyksessä kierroksessa säilyi tietty tarinallisuus vetäjän avulla. Ohjatun kierroksen jälkeen marssin koko Freedom Trailin U.S.S. Constitutionille saakka. Kierroksen parasta antia oli vetäjän puntastic huumori. 4/5, tässä pari kuvaa.

Arvaa henkilö anatomisesti vähän turhankin tarkasti tehdyn metallihepan päällä ja saat pisteen.

Pakollinen fallos @ Bunker Hill.

Saapuminen keskustaan U.S.S. Constitutionin jälkeen.

 Freedom Trailin jälkeen iltaohjelmana oli Boston Celticsin ottelu Miami Heatiä vastaan. Tunnelma TD Gardenissa oli aika huikea piippuhyllyllä asti, kun Celticsin PG Isaiah Thomas nakkaili vaivaiset 52 pistettä sisään. Kaveri on yhtä pitkä kuin minä, eli suoritus on aikamoinen. Kokemuksena fanipipon ostamisen arvoinen.

Uudenvuodenaattona palasin TD Gardenin piippuhyllylle katsomaan Boston Bruinsin otteita Buffalo Sabresia vastaan. Odottaessani ottelun alkua totesin itselleni että onhan tämä aika siistiä. Ottelussa ei sinänsä ollut mitään kummallista, Rask päästi yhden, jossa merkittiin Rasse kakkossyöttäjäksi. Chara oli vieläkin järkäle hiekanjyvien keskellä. Hauska matsi, menisin uudestaan.

Vuoden ensimmäistä päivää juhlistin nukkumalla pitkälle päivään, ja marssimalla aivan liian pitkän kävelylenkin etsien hyvää paikkaa ottaa vähän maisemakuvaa. Tavoitteena oli eksyä semmoisen MIT-nimisen paikan luokse ja kuluttaa roskaruokaa. Onnistuin molemmissa tavoitteissa. Hissitytin itseni myös Prudential Centerin katolle katselemaan maisemia. Tässä pari räpsyä.

Tää on se joku oppilaitos.

Tuommonen on kylän keskusta pohjoisesta.

Tai tuommonen lännestä.

Jos olet joskus nähnyt elokuvan joka sijoittuu Bostoniin, niin jotain on tapahtunut Fenwayllä.

Ehdottomasti tärkeimpänä osana Bostoniin tutustumista oli tietenkin ruoka ja pikaruoka. Parhaan pikaruoan palkinnon vie ehdottomasti Shake Shack, kunniamaininta Jimmy John'sin ripeydelle. Paremman ruoan palkinnon vie ketjumesta Rock Bottom.

Mennäänpä sitten siihen opiskeluasiaan taas:

Jätin Bostonin taakseni 03.01. illalla, ja luennot MUN:llä alkoivat 05.01. Eli minulle jäi ruhtinaallinen yksi päivä aikaa hoitaa itselleni paikallinen opiskelijakortti, asunnon avain ja maksaa koko kevään asumiset. Ja tutustua vähän kampukseen että eksyisin oikeisiin saleihin.

<rant>Jos olisin ekaa kertaa vaihdossa, niin nyt saattaisin vähän avautua siitä, miten vaihtareiden opintojen aloittaminen on täällä hoidettu vrt. LUT:ssa. Mitään noista edellä mainitsemistani asioista ei nimittäin oltu mitenkään opastettu tekemään käytännössä. Tästä syystä aloitin asioiden hoitamisen marssimalla paikalliseen kv-toimistoon, mistä neuvottiin hakemaan ensin avainta asuntotoimistoon, mistä neuvottiin kirjakauppaan hakemaan ensin opiskelijakortti. Molemmat tiedot sain siis kyllä paikallisilta kysymällä, mutta ei ehkä olisi ollut hankalaa ilmoittaa tämä jossain infopaketissa, ettei olisi tarvinnut juosta ympäriinsä rinkan kanssa.</rant>

Asuntona toimii siis tosiaan kolmen (ei neljän) hengen solu, jossa asun kahden kanadalaisen kanssa. Asunto on hemmetin kylmä ja pieni ja ankea. Se kuuluu kaiketi asiaan.

Asunnon vuokran ja muut kustannukset, joita LUT:n vaihtosopimus ei kata (esim. verkkokurssien maksut) piti käydä hoitamassa käteisellä toimistossa X. Korttimaksu tai nettipankki eivät käyneet koska en omista kanadalaista pankkitiliä. Vaikka tämä on aika pieni kylä ja melko rauhallinen, niin hitusen kuumotti nostaa muutama tonni käteistä ja kuljettaa sitä ympäriinsä.

Kaikki kurssitkin ovat nyt alkaneet. Käyn nyt kolmea tietotekniikan kurssia, ja yhtä sosiologian kurssia. Näistä tietotekniikan kursseista kaksi on oikeasti uutta asiaa minulle (tietokantoja ja logiikkaa), ja yksi vaikuttaa LUT:n Ohjelmoinnin Perusteet -kurssia kertaavalta ja hiukan laajentavalta. Kaikilla kursseilla on erittäin paljon harjoituksia ja tehtäviä, jotka kaikki vaikuttavat arvosanaan. Eli duunia saa painaa varmasti ihan riittämiin.

Aikaisemmista huhuista poiketen luennot eivät kuitenkaan ole pakollisia, ainoastaan harjoitusryhmät ovat. Näitä harkkaryhmiä on kuitenkin 75% omasta lukujärjestyksestä, joten käytännössä laiskottelun makuun täällä ei tule pääsemään.

Koska nappasin tähän heti opiskelujen alkuun jonkintapaisen nuhakuumeen, en ole vielä tutustunut kaupunkiin tai muutenkaan tarjolla oleviin aktiviteetteihin suuresti. Liityin kuitenkin paikalliseen patikointi- ja eräilyryhmään, joka järjestää useampana viikonloppuna kaikenlaista mukavaa reippailua, mitä odotan innolla.



PS. sori Hai, en hommannut pyörää vielä koska oon lazy af.