lauantai 29. huhtikuuta 2017

...Ennen loppumista #maitojuna

Noniin, olen nyt kotiutunut Juvalle. Kuten aikaisemmin mainitsin, pyöräretki jäi tosiaan tekemättä. Mutta ehkä ihan hyvä näin, koska sain ihan mielenkiintoisen työpaikan Suomesta sopivasti toukokuun alkuun.

Loppujen lopuksi sain kaikki kurssit kunnialla päätökseen. Ehkä vähän liiankin kunnialla, sillä heikoin arvosana kursseista oli A. Tästä voimme tulkita että opiskelin aivan liikaa, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa. Vielä olisi jäljellä näiden opintojen hyväksyttäminen LUT:lla, ja sitten voi odotella kutsua valmistumistilaisuuteen. Jos joku olisi 2012 kysynyt, että miltä kuulostaa viisi vuotta, kaksi vaihtoreissua ja yksi kv-harjoittelu myöhemmin KTM-tutkinnon hakeminen, niin olisin varmaan sanonut että hullujen hommaa. Tulipahan tehtyä.

Otin loppukokeiden aikaisen luennottoman ajan aika iisisti. Kävin tekemässä tuttavuutta mm. paikalliseen jäätelömeijeriin nimeltään Moo Moo's. Aivan huikeaa tavaraa, ja sopivasti sattui olemaan vielä yksi kevään lämpimimmistä päivistä vierailun aikana. Myös brändille täydet pisteet.

Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu



Nähtävästi myös Suomessa otsikoihin päässeitä jäävuoria en valitettavasti itse ehtinyt nähdä, sillä minun olisi pitänyt niitä varten hilata itseni ihan kunnon automatkan päähän. Näin kuitenkin vähän pienemmän tapauksen Cape Spearin edustalla, kun kävimme kavereiden kanssa katselemassa tuulen rannikolle tuomia jäälauttamuodostelmia. Erittäin hienoja tuollaiset reippaasti pakettiautoa isommat jäälohkareet paiskomassa toisiaan rantakiviin, ja huikeaa väriloistoa.



Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu

Lopuksi täytyy sanoa Newfoundlandiä matka- tai vaihtokohteeksi harkitsevalle, että paikalliset ovat kyllä aivan pirun ystävällistä porukkaa. Kun valmistauduin kotimatkaan, kävin paketoimassa polkupyörän pahvilaatikkoon. Laatikko oli sitten sen verran iso, että sitä ei ihan helpolla kannettukaan, ja pihinä kaverina halusin säästää kympin, ja kantaa koko lootan kämpälle vähän yli 1,5km päästä. Noin kolmanneksen matkasta ähisseenä ohitseni ajaa punainen lava-auto, jonka kuski huikkaa, että laita loota lavalle. Otin avun vastaan, vaikka aika itsepäinen normaalisti olenkin. Arvostin.

Vinkkinä fiksummille: pyörän kuljettaminen kolme kertaa check-inin läpi ei ole hauskaa. Myös: 3 tunnin odotukset yksin kauhean kamamäärän kanssa kentällä voivat olla aika tuskaa. Myös: Kindle app on ehkä paras keksintö ikinä.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Vähiin käy...

Ne on loppu nyt. Nimittäin luennot. 05.04. oli paikallinen viimeinen luentopäivä, joten armoton loppukokeiden aika on alkanut, ja kestää 20.04. asti. Paitsi että omalla kohdalla se ei ole loppujen lopuksi kovin armoton, sillä ensimmäinen loppukoe on jo klaarattu, ja kahden muun loppukokeen välissä on viikko aikaa päntätä tarvittaessa.

Koulujutuissa ei ole tullut kohdattua mitään sen kummempaa tai ihmeellistä. Vaikeammat kurssit olivat loppuun asti vähän vaikeampia, helpommatkin pääsivät loppua kohden vähän hankaloitumaan. Koska kuvat on kivoja, niin tässä kuva meidän sosiologian ryhmäprojektista. Kuvassa siis futuristinen anti-surveillance -härpäke. Jep.

Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu


Käytiin tosiaan katsomassa paikallinen jääkiekkomatsi, ja tunnelma areenalla oli yllättävän kova. Varsinkin viereisen katsomo-osion 10-vuotiaat fanit jaksoivat huutaa IceCapsien puolesta ihan koko matsin ajan. IceCaps vei matsin dramaattisella 3-2 osumalla kun kolmatta erää oli pelaamatta enää 15 sekuntia. Talk about timing. IceCapsin rivistössä loistivat erityisesti maalivahti Charlie Lindgren, sekä ruotsalaiset hyökkääjät Max Friberg ja Jacob de la Rose, jolla on mahdollisesti ruotsalaisin sukunimi ikinä. Nikita Scherbak saa plussan röyhkeimmästä kynästä. Tässä hassutteluvideo lämmittelyistä:

Henkilön Antti Lipsanen (@napojenkettu) jakama julkaisu



Sitten mielenkiintoisempiin asioihin: pyöräreissu on peruttu. Tästä käy kiittäminen lipsasantin ihan omaa idiotismia. En nimittäin ollut ottanut huomioon reissua suunnitellessa, että Suomen tullia varmastikin kiinnostaa polkupyörän maahantuonti, ja semmoisista joutuu maksamaan kaikenlaista. Ei tullut mieleen, koska EU. Tämä tosiasia tuhoaa suunnitellun budjetina aika urakalla. No, pitää keksiä jotain yhtä hullua tekemistä sitten kotimaan kamaralla, ja kesäkuun road trip toteutuu joka tapauksessa eli ei tässä nyt aivan reissutta tarvitse olla. Huonona juttuna onkin sitten se, että stressaan ihan täysillä työnhausta. Mutta eiköhän sekin jotenkin lutviudu.

Parasta reissussa tähän mennessä: läskipyörän kanssa eksyminen. Heikointa reissussa: minun kyky vastustaa jäätelöä.

PS. mie tuun kottiin 22. päivä jo!